Fanitapaaminen, haastattelussa: Noora Shingler
Noora Shingler, blogimaailman ehdoton julkisuudenhenkilö ja vaikuttaja, oli eilen käymässä Helsingin Sokoksella. Odotin kriittisenoloista kyseenalaistajaa, mutta Noora olikin rento, hauska ja huumorintajuinen. Olin sortua omiin ennakko-odotuksiini, että jos on terävä kynästään, olisi sitä myös kieleltään. Mutta ei, Noora puhui reilun vartin vilpittömän innoissaan omista kokemuksistaan luonnonkosmetiikan, luomuruoan ja ekologisten elämäntapojen puolesta, omista kokemuksistaan ja mielenkiintoisista tutkimuksista.
Kirjailijavierailu Sokoksella oli todellakin mielenkiintoinen ja olisin minä ainakin voinut kuunnella paljon kauemminkin Nooraa ihan livenä, mutta sneak peekiä se vain oli: kirjasta onneksi löytyy aiheesta kuin aiheesta lisää. Kuten tutkimuksesta, missä tutustutaan ihmisten e-pillereiden vaikutusta kaloihin. Tai tanskalaisesta tutkimuksesta, joka koskee ihmisten lisääntymiskyvyn ja imettävien äitien yhteyttä? Noora vapautui hetkeksi ja sain tehdä omat kysymykseni hänelle, joten voi tätä haastatteluksikin kutsua.

Nooran äidinkieli on Ruotsi, joten kirjaa on saatavilla myös toisella kotimaisella kielellä, myös Sokoksella. Ja hinta 19,95!
Vuodesta 2008 saakka Kemikaalicocktail – blogia kirjoittanut Noora piti taukoa postausten päivittämisestä vain oikeastaan häämatkallaan ja synnytyssalissa. Kirjoittamiseen jää koukkuun kyllä, mutta Noora tuntee myös että asiaa vaan on ja hän haluaa sen kertoa. Kaikki kun lähti aikoinaan vatsavaivoista ja sen asian korjaamiseksi tehdystä ruoka-aineremontista.
Mitä mieltä Noora on siitä tämän hetken ilmiöstä, että lisäaineista, harhaanjohtavasta mainonnasta ja prosessoidusta ruoasta niin paljon keskustellaan? Onko kyseessä trendihysteria, joka menee pian ohi ja tärkeät asiat ajan mittaan taas unohtuvat?
- Osa on tietenkin e-kammoa, kaikki ”e” ei toki ole edes haitaksi. Mutta trendinä oikein terve ja on tärkeää, että täällä Suomessakin on herätty tähän keskusteluun. Ruotsissa tästä(kin) on puhuttu jo pitkään. Ihmiset ovat mielestäni unohtaneet, että ruoka kuuluu valmistaa itse. Eineksillä ei voi korvata jokapäiväistä ateriaa.
Noora ei tyrkytä kirjassaan eikä liiemmin blogissaankaan absoluuttista totuutta vaan varovaisuuden periaatetta. Kyse on elämäntyylistä ja valinnasta:
- Jos on mahdollista valita vähemmän epäterveellinen vaihtoehto, miksi en sitä tekisi, Noora kysyy. Tutkimuksia tehdään koko ajan ja tieto lisääntyy ja myös muuttuu, kuten esimerkiksi juuri parabeenien vaikutuksesta missäkin.
Noora ei pidä ihmistä niin viisaana, että se voisi varmuudella sanoa, että tämä ja tämä ei ole terveydelle haitaksi, kun jokin uusi juttu lanseerataan.
Mistä Noora inspiroituu ja mitä hän toivosi ihmisten yksinkertaisuudessaan tekevän näissä ympäristöasioissa?
- Kyllä Paula Heinosen kaltaiset, oman kokemuksen kautta puhuvat vahvat tyypit tai Silvopleen kaltaiset ravintolat, jotka saavat vannoutuneenkin lihansyöjän ymmärtämään hyvän päälle, inspiroivat. Toivoisin, että ihmiset vain hakeutuisivat lähemmäs luontoa ja luonnonmukaisuutta. Ettei mentäisi niin kauaksi kuin vaikka Amerikassa, missä nurmikkoa maalataan vihreällä maalilla.
Noora toivoo, että lukija saa kirjasta oivalluksen, että nämä asiat eivät ole vaikeita. Vaikka sertifikaatit yms. saattavat kuulostaa monimutkaisilta, on ne vain avuksi ja niihin täytyy voida luottaa. Kuluttajan ei tarvitse leikkiä salapoliisia tuoteselosteiden kanssa. Kaikki luonnonkosmetiikka ei sovi automaattisesti kaikille, niistäkin on luonnollisesti löydettävä itselle sopivat tuotteet. Kirja voi toimia oikotienä monelle, joka harkitsee siirtymistä tai kokeilee luonnonkosmetiikkaa, sillä Noora on kirjassaan toiminut monen sarjan koekaniinina.

Nooralla päällä hänen blogistaankin tuttu lempihuivi. Salaa minäkin sitä hypistelin :)
Sokoksen luonnonkosmetiikkavalikoimista mitkä ovat mieleesi?
- Ensinnäkin olen aivan todella positiivisen yllättynyt ja mielissäni tästä luonnonkosmetiikan valikoiman määrästä. Kotimaisen Frantsilan tuotteet, Weledan perusrasva ja Mádara saavat erikoismaininnan.
Ja käyttää Noorakin ihan perushiuslakkaa ja -ripsaria. Kunhan ihmiset vain hieman kyseenalaistaisivat ja kiinnittäisivät näihin asioihin huomiota. Eivät pureskelematta nielisi kaikkea.
Toimittajana YLE:lle työskentelevä Noora ei ajatellut ryhtyvänsä kirjailijaksi, mutta vuoden 2009 aikana niin moni vihjaisi siihen suuntaan, että kirja kypsyi ajatuksesta todeksi. Sekä 2005 vuodesta saakka toimittajan työstä, että blogin huikeasta aineistomäärästä oli suhteellisen nopeaa työstää päivitetty versio kansien väliin. Aikaa siihen meni noin puolitoista vuotta: raskausaikana ja äitiyslomalla ”syntyi siis kaksi lasta”.
Tiedonjano tuntuu olevan joko ammattitauti tai muuten sisäsyntyistä, eikä varmasti tunnu edes työltä. Tällä hetkellä Noora on palannut töihin Tarinataloon ja siellä toimittaa/tuottaa Ylelle Uusi Musta –sivustoa muutaman muun asiaan vihkiytyneen kanssa.
Mitä seuraavaksi?
Nauraen vastattu ”en kerro!” paljastaa, että jotain on siis tulossa! Uunituore pehmeäkantinen Marjoja&Maskaraa on kuitenkin nyt hyllyissä, Sokokselle se saapui muutama päivä sitten, jostain se on myyty jo loppuunkin. Yhtä asiaa Noora kuitenkin painotti: Kemikaalicocktailin kirjoittamista hän jatkaa hamaan tulevaisuuteen saakka.
Hyvä niin. :)

Allekirjoittanut käväisi kassan kautta ja sai kirjan omistuskirjoituksella. :) Jee!
Nooraa seurailet jatkossa parhaiten Uusi Musta -blogissa! Ja tänään perjantaina Noora Tapiolan Sokoksella 16 ja 18. Sekä huomenna lauantaina Hakaniemessä 12.30 ja 14. Sekä Nooran blogissa voit myös voittaa tuon kirjan omaksesi!










