maanantaina 15. maaliskuuta 2010

Vahvat naiset

TV Viisi esitteli hetki sitten vahvoja naisia. Yritän samaistua heihin edes henkisellä tasolla, sillä kuten sivukuvasta näkyy <– niin hauikseni ei ole vielä vertailukelpoinen.

Itse tarvitsen hauiksen sijasta tällä hetkellä muunlaista fyysistä vahvuutta. Poskia kuumottaa, jalkoja vihloo, nenä tukkoistuu, vilunväreet juoksee kilpaa koko kropalla…

Halusin vaan ilmoittaa, että Murphyn Laki se täällä vaan. Onhan se muillakin enemmän sääntö kuin poikkeus, että tulla nyt kipeäksi juuri silloin kun ei pitäisi?!? Olisi kurjaa olla ainoa..

No, jatkan mahdollisesti illan elokuvan parissa ellen jopa hemmottele itseäni unten maille. Virkistävä ja rentouttava jalkakylpy olisi nyt niin sitä mitä tarvitsisin. Upottaisin kylmät varpaani lämpimänkuumaan veteen ja häätäisin nousevan kuumeen tiehensä.

Itseasiassa, mitä tässä enää odottelen. Emendon rentouttava jalkakylpy toimikoon. Muita ideoita orastavan flunssan häätöön?

Kirjoittanut : mira-bella - Aiheet: Yleinen
  • Nimimerkki:
  • Sähköposti (ei julkaista):
  • Kommentti:
  • Sulje

maanantaina 15. maaliskuuta 2010

Any Ideas?

Miksi ihmeessä parhaat ideat pulppuavat päähän tukossa olevan viemärin tavoin aina iltaisin, öisin, bussissa, kaupungilla, metsälenkillä, kylvyssä, tiskatessa (harvemmin harrastan), jossain tärkeässä tilaisuudessa, ves…. No niin, pointtina siis aina silloin, kun sitä ei haluaisi. Yritäpä nyt muistella tässä tietokoneen edessä sitä loistavaa heurekaa, minkä sait juuri ennen nukahtamista. Tai listaapa kaikki ne mahtavat yksityiskohdat, jotka mielikuvituksesi suolsi jostain alitajuntasi sopukoista tietoisuuteesi 00:35-03:56 välisenä aikana, kun yritit saada unta kalloosi.

Hmmm… Tiedät varmaan mitä tässä ajan takaa. Juuri niin, sitä luovan ihmisen perussääntöä: pidä muistikirja/-vihko aina mukana ajatuksiasi, ideoitasi ja havaintojasi varten. Ja en. En ole niitä ihmisiä, joka olisi tätä viisautta omalla kohdalla toteuttanut. Ja kyllä. Kyllä olen tietoinen siitä faktasta, että olen menettänyt puolet loistavista liikeideoista, kirjan aiheista tai muuten elämänlaatuani parantavista oivalluksista tuohon hämärän verhoon, joka liian usein peittää sen osan aivoistani, missä muistaminen tapahtuu.

Tilanteeseen tulee muutos. Rrrrakastan kaikkia ihania söpöjä pikkuvihkosia, mutta en osaa pitää niitä mukana. Ja jos teenkin poikkeuksen, unohdan kynän.

Muistivihkobongaus nro.1. on tehty!

 

Suomalaista kierrätystä. Laukku- ja kenkätehtaiden nahan ylijäämäpaloista tehdyt nahkapäällysteiset notebookit hivelevät silmää yksinkertaisuudellaan, tuntuvat sormiin persikkaisen pehmeiltä ja valkoiset sivut odottavat kynän kirjoittamaa tarinaa. Tyylikästä. Suomalaista. Ja näyttää olevan päähänpistosta alkanut juttu aikoinaan, joten ei passaa ideoiden tärkeyttä väheksyä!

Kirjoittanut : mira-bella - Aiheet: 2010
  1. 15. maaliskuuta 2010 klo 16.21
    Mortianna
    kirjoitti

    Wau mitkä nahkakannet!

  2. 15. maaliskuuta 2010 klo 18.51
    mira-bella
    kirjoitti

    Sanos muuta. Toisessa kuvassa näkyy toki myös puiset kannet.

  3. 15. maaliskuuta 2010 klo 19.27
    Muusa
    kirjoitti

    Aika rankkaa jos joudut yrittämään nukahtamista heti puolesta päivästä lähtien aamuyöhön. Heh heh.

  4. 15. maaliskuuta 2010 klo 19.47
    mira-bella
    kirjoitti

    Hahaaa. Kokeilin vain onko tiukka lukijakunta tarkkana! Hienoa. Korjataan tämä erhe, jotta ei kukaan luule, että nukun työpaikalla..

  • Nimimerkki:
  • Sähköposti (ei julkaista):
  • Kommentti:
  • Sulje

maanantaina 15. maaliskuuta 2010

Your mind is where your..work..is


Porukat täällä työpaikalla on viimeaikoina tosissaan ihmetelly, että mitä mä oikein niinku duunailen?!

No, I don’t blame them!

Kun työpaikasta tulee suuri osa elämää, suurempi kuin itse siitä toisesta elämästä, itse asiassa kun siitä tulee elämän sisältö …on aika perustaa sitä käsittelevä blogi.

Uskotko, jos sanon, että työpaikallani on niin kivaa, että tahdon kertoa siitä kaikille? Jos et usko sitä, niin usko seuraava:
On mahtavaa olla sellaisessa työpaikassa, johon muut tulevat vapaa-ajallaan. Ei, tämä ei ole Linnanmäki, vaikka aikamoinen karuselli täällä joskus onkin. Eikä tämä ole lääkäriasema, vaikka joskus keittiöpsykologiaa täällä joutuukin harjoittamaan. Eikä tämä ole baari, vaikka tääll… Ok, lopetan tähän.

Kyllä, tämä on tavaratalo. Kutsuvat Sokokseksi. Ja Sokos on mun maailma.
Tervetuloa.

Kirjoittanut : mira-bella - Aiheet: Yleinen
  1. 15. maaliskuuta 2010 klo 11.12
    Anu
    kirjoitti

    Hyvältä näyttää, mahtavaa! Tästä alkaa jotain todellakin ihan uutta! =)

  2. 15. maaliskuuta 2010 klo 12.14
    mira-bella
    kirjoitti

    Hieno homma! Kiitos kuuluu..no pistän jossain vaiheessa kiitospuhepostauksen tulemaan! :D

  3. 15. maaliskuuta 2010 klo 21.19
    Sari
    kirjoitti

    Johan tuli hymy huulille…itse kilpailijalla 8 v työskennelleenä osaan samaistua joihinkin noihin asioihin :) Loistavaa skriivausta ja ajatusten lentoa…Go Girl!

  4. 15. maaliskuuta 2010 klo 21.35
    mira-bella
    kirjoitti

    Kiitos Sari! I’ll try!

  • Nimimerkki:
  • Sähköposti (ei julkaista):
  • Kommentti:
  • Sulje

Uudemmat artikkelit